Karitsointikevät on avattu ❤️

Tervehdys piiiitkästä aikaa, hyvät kaverit, LomaLeivon ja Lammastilan ystävät!

Facebookin muuttuneista säädöksistä johtuen siirrän nyt nämä keväiset karitsointitarinat tänne LomaLeivo visertää -blogiin, joka on näille kuville ja tarinoille ehkä se oikeampi paikka muutenkin. 

Tulehan seuraamaan, mitä meillä puuhataan!

Karitsointien alkaminen on aina jännittävä hetki - pitävätkö arvioidut lasketut ajat paikkaansa, miten menee, pysytäänkö terveinä niin lampaat kuin hoitajatkin. Nyt on vielä vähän lisäjännitystä, kuten tiedätte...

Eläinlääkärin tekemän ultrauksen perusteella näinä päivinä on kahden uuhen laskettu aika. NC Renate oli aivan valtava kooltaan ja maitohinkitkin niin pulleat, että olin jo huolissani - ultrauslistassa sille oli tarjottu vain yhtä karitsaa. Onneksi toinen pienokainen oli nyt "jossain" kuvan ulottumattomissa ja minulle sopi paremmin kuin hyvin, että Renate oli ollut omatoiminen ja kun kurkistin kameraan puoli kuusi, siellä näkyi jo valkoinen karitsa seisomassa! Vielä onnellisempi olin, kun lampolassa  paikanpäällä totesin, että siellähän on toinenkin - musta pässi!  Valkoinen osoittautui lähemmässä tarkastelussa uuhikaritsaksi. Molemmat olivat jo käyneet maitobaarissa mutta varmistin vielä että massussa oli varmasti maitoa, noin 60 ml vahvaa terniä. Tehtäväkseni jäi tehdä perheelle oma pikku soppi, jonne nostin karitsat huolekkaan emän seuratessa perässä.

Tältä hyvämaitoiselta mammalta otin vähän terniä talteen pakkaseen, jos joku myöhemmistä syntyvistä karitsoista ei ole ruokiensa puolesta niin hyväonninen kuin nämä kaksi! Terniannos ensipäivinä on karitsalle ihan elintärkeää, se saa siitä vastustuskyvyn lampolan pöpöjä vastaan. Tällä mammalla sitä siis on mainiosti :)

Minulla on pikku videokin perheestä, mutta katsotaan saanko sen näkyviin....

Ihanaa, kaikki meni hyvin ja karitsat ja emä reippaita!